Lässähtäneet laskiaispullat

Tämän laskiaisen laskiaispullat noudattivat laskiaisen perinteitä. Ne vaikuttivat harrastavan laskemista. Toivottavampaa olisi ollut jonkin sorttinen nouseminen. Leipurin hanskasta taisi ropsahtaa taikinaan hieman liian ronski annos vehnäjauhoja, mikä jätti pullien kohoamiseen toivomisen varaa. Tuloksena matalia ja tiiviitä pullia, joiden maussa ei onneksi ollut mitään vikaa. Lisäksi pullien pinta sai hieman koristetta uunissa syntyneistä halkeamista. Etukäteen jo tiesin, että kauneuskilpailuun pullia ei kannattaisi ilmoitella, sillä leivontakaapissa ei ollut raesokeria tai mantelilastuja tai mitään muutakaan soveliasta koristetta, enkä sitten viitsinyt voidellakaan pullia, kun ne omaan käyttöön kerran tulivat. Hyväsydämisesti voin siis todeta, että taisinpa leipoa arkisimmat (rumimmat) pullat vuosikausiin!

 

Tässä näkövinkkelissä pullat esiintyvät edukseen!

Pullataikina oli siis aivan tavallinen epäonnistunut pullataikina. Laskiaispullien väliin annostelin reilusti vadelmahilloa ja vispikermaa. Eivätpä haitanneet karski ulkonäkö tai tiivis purutuntuma, kun laskiaisen tutut maut tulvahtivat makuhermoille!

 

 Tästä kulmasta paljastuu karu totuus.